Ibn Sina (980-1037), joka tunnetaan Euroopassa nimellä ”Avicenna”, sai lempinimen ”lääkärien sulttaani”.
Kuun kraatteri on nimetty Ibn Sinan mukaan hänen tieteellisen panoksensa vuoksi, ja Unesco juhlisti hänen 1000-vuotissyntymäpäiväänsä (1980) ”Ibn Sinan vuotena”.
Ibn Sina, joka jätti lähtemättömän jäljen tieteen historiaan, ei ollut vain suuri filosofi ja tiedemies vaan myös kirjallisuuden, matematiikan ja tähtitieteen asiantuntija.
Nykyään Ibn Sinan muotokuva riippuu Pariisin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan pääaulassa. Hän tuotti 57-vuotisen elämänsä aikana 270 teosta fysiikan, kemian, tähtitieteen, matematiikan, geologian, kasvitieteen, eläintieteen ja filosofian aloilta. Hänen tunnetuin teoksensa on kirja nimeltä Lääketieteen Kaanon (Al-Qanun fi’t-Tib).
Lääketieteen kaanon sisältää yksityiskohtaiset selitykset anatomiasta, sairauksista, ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, hoidoista, kasvien käytöstä lääketieteessä, kirurgiassa, kosmetiikassa ja lääkkeiden valmistuksessa. Alun perin arabiaksi kirjoitettu teos on käännetty lukuisille kielille, kuten latinaksi, persiaksi, turkiksi, saksaksi ja englanniksi. Se toimi oppikirjana eurooppalaisissa yliopistoissa noin 600 vuoden ajan.
Kääntäjä: Ruhşen Türkmen
